Elokuvien tekeminen tapahtuu elokuvatuotantoyhtiöiden kautta. Elokuvatuotantoyhtiöt vastaavat elokuvan tuotannosta aina käsikirjoittamisesta valmiin materiaalin siirtämiseen levitettäväksi levitysyhtiöille. Suomessa on noin 100 elokuvatuotantoyhtiötä. Elokuvatuotanto on Suomessa varsin pieni osa kansantaloutta, ja elokuvien tuotantoprosessi on tavallisesti varsin riippuvainen julkisesta tuesta. Pitkien elokuvien rahoituksessa on yleensä aina mukana Suomen elokuvasäätiö.
SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ
Helsingin Katajanokalla toimivan Suomen Elokuvasäätiön tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista elokuva- ja ohjelmatuotantoa. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö antaa säätiölle määrärahoja elokuvatuotantoon, ja viime vuosina määrärahat ovat olleet kasvussa. Lähes kaikkien suomalaisten pitkien elokuvien rahoitus perustuu Suomen elokuvasäätiöltä saatuun tukeen.
ENSIMMÄISET ELOKUVATUOTANTOYHTIÖT SUOMESSA
Suomen ensimmäinen ja pitkäikäisin elokuvatuotantoyhtiö oli vuonna 1919 perustettu Suomi-Filmi. Se tuotti yli 140 elokuvaa ja oli elokuvatuotannon yksinvaltias Suomessa 1920-luvulla. Suomi-Filmin tunnetuimpia elokuvia olivat muun muassa Anna-Liisa (1922), Siltalan pehtoori (1934) ja tuotantoyhtiön viimeinen elokuva Tulitikkuja lainaamassa (1980.) Vuodesta 2011 alkaen Suomi-Filmin elokuvien levitysoikeudet kuuluvat Kansalliselle audiovisuaaliselle arkistolle.
Vuonna 1934 perustettiin toinen suuri elokuvatuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus, joka toimi vuoteen 1965 saakka. Suomen Filmiteollisuuden tuottamia tunnetuimpia elokuvia olivat Suomen kaikkien aikojen katsotuimpiin elokuviin kuuluvat Tuntematon sotilas (1955), Kulkurin valssi (1941), Kaivopuiston kaunis Regina (1941) ja Kaunis Veera (1950.) Elokuvatuotantoyhtiöiden toiminta Elokuvatuotantoalalla tehtävä työ on pääasiassa tuotantokohtaista ja projektiluonteista. Alalla on jonkin verran vakituisia työpaikkoja, mutta suuri osa työntekijöistä toimii freelance-pohjalta projekti kerrallaan. Elokuvatuotannossa kootaan elokuvan tekoa varten yhteen tuotantotiimi, joka koostuu vakituisten työntekijöiden lisäksi useista alan freelancereista. Elokuva-alan työntekijöiden lisäksi elokuvatuotanto työllistää välillisesti myös muiden alojen työntekijöitä, sillä kuvausprojektin aikana käytetään runsaasti myös muiden toimialojen palveluita.
ELOKUVIEN TUOTANTO SUOMESSA
Täyspitkät elokuvat ovat perinteisesti saaneet suuren osan rahoituksestaan Suomen elokuvasäätiöltä. Tärkeä rahoittaja on myös televisio, joka hankkii elokuvien levitysoikeuksia ennakkoon. Lisäksi elokuvatuotantoyhtiöt voivat hakea apurahoja myös muilta säätiöiltä, kuten esimerkiksi Koneen säätiöltä. Esimerkkejä suomalaisista elokuvatuotantoyhtiöistä ovat muun muassa Yellow Film & TV, Solar Films ja Bufo. Yellow Film & TV Yellow Film & TV on itsenäinen, riippumaton tuotantoyhtiö, joka on toiminut jo yli 20 vuoden ajan. Yrityksen tunnetuimpia tuotantoja ovat television puolelta mm. Poliisisarja Roba, sairaalasarja Syke ja viihdeohjelma Putous. Elokuvista se on tuottanut muun muassa elokuvan Napapiirin sankarit jatko-osineen.
SOLAR FILMS
Solar Films on alansa johtavia elokuvatuotantoyhtiöitä Suomessa. Solar Films on perustettu vuonna 1995 ja sen tuottamia elokuvia ovat olleet muun muassa Suomen viralliset Oscar-ehdokkaat Häjyt (1999), Tummien perhosten koti (2008) ja Puhdistus (2012.) Lisäksi Solar Films on tuottanut lukuisia Jussi-palkittuja elokuvia. Oy Bufo Ab Bufo on vuonna 2007 perustettu elokuvatuotantoyhtiö, jonka tuottamat elokuvat ovat saaneet kansainvälistä mainetta. Bufon tunnetuimpiin elokuviin kuuluvat muun muassa Zaida Bergrothin Hyvä Poika (2011), Pirjo Honkasalon Betoniyö (2013) ja Jörn Donnerin Kuulustelu (2010.) Elokuvien tuotantokannustimet Suomessa Useissa maissa on käytössä niin sanotut tuotantokannustimet, eli kun elokuvan tekoon käyttää tietyn summan rahaa, osan summasta saa takaisin verohelpotuksina. Suomessa on otettu käyttöön tuotantokannustin 1.1.2017 alkaen. Se tarkoittaa, että kriteerit täyttävälle tv- tai elokuvatuotannolle hyvitetään 25% Suomessa syntyneistä hyväksytyistä kustannuksista. Samantyyppinen malli on käytössä lukuisissa valtioissa ympäri maailmaa ja kahdessakymmenessä Euroopan maassa. Mihin tarvitaan elokuvien tuotantokannustimia
Tuotantokannustin otettiin käyttöön, kun elokuvien tekemisestä Suomessa oli tullut kannustimien puutteessa niin kallista, että jopa suomalaisten elokuvatuottajien oli etsittävä edullisempia kuvauspaikkoja esimerkiksi Baltian maista. Tämä vaikutti myös alan työllisyyteen Suomessa. Uuden tuotantokannustimen toivotaan elävöittävän uudelleen elokuvatuotantoa Suomessa. Elokuvien tuotanto työllistää lisäksi matkailu-, kuljetus- ja majoituspalveluita vaikuttaen siten välillisesti työllisyyteen. Tuotantokannustimen avulla elokuvatuotannon positiivista vaikutusta talouskasvulle halutaan tukea.