Lyhytelokuva onnistuu tai epäonnistuu usein jo ennen ensimmäistä kuvauspäivää. Kun käsikirjoitus on valmis, edessä on esituotanto, vaihe jossa ideat muutetaan listoiksi, aikatauluiksi ja sopimuksiksi. Pienellä työryhmällä tämä työ jää helposti kevyeksi, ja hinta maksetaan kuvauksissa.
Kuvauslista ja kuvakäsikirjoitus
Pura jokainen kohtaus otoksiksi: kuvakoko, kameran liike, objektiivi ja mahdollinen erikoistarve. Kuvauslista kertoo koko ryhmälle, mitä päivän aikana on tarkoitus saada purkkiin, ja auttaa arvioimaan, kuinka kauan yksi kohtaus vie. Yksinkertainen tikku-ukoista koostuva kuvakäsikirjoitus riittää, kunhan kuvaaja ja ohjaaja ymmärtävät sen samalla tavalla.
Aikataulu lokaation mukaan, ei tarinan
Elokuvaa ei kuvata kronologisessa järjestyksessä. Ryhmittele kohtaukset paikan, valon ja näyttelijöiden saatavuuden mukaan. Jos kolme kohtausta tapahtuu samassa keittiössä, kuvaa ne samana päivänä, vaikka ne olisivat tarinassa eri kohdissa. Varaa ulkokuvauksille vaihtoehtoinen päivä, sillä Suomen sää muuttuu nopeasti ja valon määrä vaihtelee vuodenaikojen mukaan rajusti.
- Hanki kirjallinen lupa jokaiseen kuvauspaikkaan, myös kaverin asuntoon.
- Käy lokaatiolla samaan kellonaikaan kuin kuvaat, jotta näet valon suunnan.
- Kuuntele paikan äänimaisemaa: ilmanvaihto ja liikenne kuuluvat lopullisessa äänessä.
Kalusto ja työryhmä
Laadi kalustolista kuvauslistan pohjalta, ei toiveiden mukaan. Jokainen ylimääräinen valo tai objektiivi pitää kantaa, kasata ja purkaa, ja pienellä ryhmällä se vie aikaa itse kuvaamiselta. Sovi selkeästi, kuka vastaa äänestä, kuka valoista ja kuka pitää kirjaa otoista. Lyhytelokuvan ryhmässä sama ihminen hoitaa usein useita tehtäviä, mutta vastuualueiden pitää silti olla kaikkien tiedossa. Varaa myös ruokailut ja tauot aikatauluun, sillä nälkäinen ja väsynyt työryhmä tekee virheitä, joita leikkauspöydän ääressä on vaikea korjata.
Visuaalinen ilme syntyy suunnittelussa
Esituotannossa päätetään myös värimaailma, puvustus ja lavastuksen yksityiskohdat. Elokuvan visuaalinen kieli on levinnyt laajalle muuhunkin viihteeseen. Esimerkiksi uusimmat videokolikkopelit rakennetaan introanimaatioineen ja ääniraitoineen kuin pieniä trailereita, ja elokuva-alan animaatio-osaamiselle on kysyntää myös pelistudioissa. Rahapelit ovat aikuisten ajanvietettä, ja niissä pätee sama periaate kuin tuotantobudjetissa: raja vedetään etukäteen eikä kesken kuvausten.
Kun esituotanto on tehty huolella, kuvauspäivät muuttuvat tekemiseksi eivätkä ratkaisujen etsimiseksi. Työryhmä tietää, mitä tehdään, ja ohjaajalle jää aikaa siihen tärkeimpään eli näyttelijöiden kanssa työskentelyyn.
