Suomessa elokuvatuotanto on perinteisesti ollut kansantaloudellisesti pienimuotoista. Siitä johtuen myös suomalaiselokuvien asema ulkomailla on ollut vähäistä. Syynä on ollut, että pienen ja eristyneen kieli- ja kulttuurialueen elokuvat eivät ole kiinnostaneet kansainvälistä suurta yleisöä. Suomen elokuvasäätiö tekee kuitenkin uutterasti töitä suomalaisen elokuvan edistämiseksi kansainvälisesti.

Viime aikoina on ollut myös havaittavissa, että elokuvien katsojat ympäri maailman haluavat mieluusti nähdä omassa elinpiirissään kuvattuja elokuvia samalta kieli- ja kulttuurialueelta. Suomalaisia elokuvia on kyllä päässyt ulkomailla esimerkiksi taide-elokuvia esittäviin pieniin elokuvateattereihin. Isojen kansainvälisten hittielokuvien luominen kuitenkin vaatii suurta kapasiteettia ja markkinointibudjettia, jollaista suomalaisilla tuotantoyhtiöillä ei yleensä ole ollut.

Suomalaiselokuvat ulkomailla

Ensimmäinen suomalainen kansainväliseen levitykseen päässyt elokuva oli Jussi Snellmanin ja Teuvo Puron ohjaama Minna Canth-filmatisointi Anna-Liisa vuodelta 1922. Elokuvan levitysoikeudet myytiin Norjaan, Ruotsiin, Ranskaan ja Yhdysvaltain suomalaisalueille. 1980-luvulla Kaurismäen veljesten elokuvat herättivät myös kansainvälistä kiinnostusta. Suomalainen elokuva alkoi kuitenkin toden teolla kansainvälistyä 1990-luvulta alkaen. 2010-luku näyttää olevan Suomen elokuvan potentiaalista uutta nousukautta myös kansainvälisesti.

Kansainvälisesti menestyneimmät suomalaiselokuvat

Kansainvälisesti vaikuttaviin katsojalukuihin on yltänyt kourallinen suomalaisia elokuvia. Niiden joukossa on neljä Suomen kansainvälisesti tunnetuimman elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen elokuvaa, joista yli miljoona katsojaa ovat tavoittaneet Mies vailla menneisyyttä ja Le Havre. Kaksi muuta Kaurismäen elokuvaa jäivät katsojalukujen suhteen taaemma, mutta Laitakaupungin valot (2006) ylsi silti noin 400 000 katsojaan ja Kauas pilvet karkaavat (1996) noin 300 000 katsojaan. Lastenelokuvat Niko – Lentäjän poika (2008) ja Niko – Lentäjäveljekset (2012) ovat saaneet yli 2 miljoonaa katsojaa. Toinen lastenelokuva, peliyhtiö Rovion Sonyn kanssa yhteistyössä tuottama mobiilipeliin pohjautuva Angry Birds-animaatioelokuva (2016) ampaisi julkaisuviikonloppunaan katsotuimpien elokuvien joukkoon sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Elokuva on tuottanut yli 350 miljoonaa euroa voittoa.

Ensimmäiset ulkomailta saadut palkinnot

Suomen kansainvälisesti tunnetuin elokuvaohjaaja on Aki Kaurismäki, joka on kerännyt työlleen tunnustusta etenkin Ranskassa ja Saksassa. Hänen elokuvansa ovat myös parhaiten ulkomailla myyneitä suomalaisia elokuvia. Vuonna 1992 näyttelijä Matti Pellonpää palkittiin Berliinin elokuvajuhlilla Felix-palkinnolla parhaan eurooppalaisen miesnäyttelijän roolista Aki Kaurismäen elokuvassa Boheemielämää. Kaurismäen elokuva Mies vailla menneisyyttä keräsi vuonna 2002 Cannesin elokuvajuhlilla toisen palkinnon ja Grand Prix’n. Elokuvan pääosanesittäjä Kati Outinen palkittiin parhaana naispääosanesittäjänä.

Viimeisimmät ulkomailla palkitut suomalaiselokuvat

Timo Vuorensolan Iron Sky-elokuva vuodelta 2012 palkittiin Hopeinen Melies-palkinnolla ja Brysselin kansainvälisten fantasiaelokuvafestivaalien yleisöpalkinnolla. Vuonna 2014 puolestaan Selma Vilhusen lyhytelokuva Pitääkö mun kaikki hoitaa? oli viiden parhaan joukossa lyhytelokuvan Oscariksi. Jussi Rantamäen elokuva Hymyilevä mies voitti Cannesin elokuvajuhlien toiseksi tärkeimmän Un certain regard-sarjan ensimmäisen palkinnon vuonna 2016. Jesse Haajan ohjaama, vuonna 2017 julkaistu supersankarielokuva Rendel voitti Meksikon Feratum Film Festival-elokuvajuhlilla parhaan toimintaelokuvan palkinnon.

Kansainväliset yhteistuotantoelokuvat

Vuonna 2006 kansainväliseen levitykseen pääsi elokuva Jadesoturi, joka oli tehty suomalais-kiinalaisena yhteistuotantona. Elokuva kietoo yhteen suomalaista ja kiinalaista muinaistarustoa. Jadesoturi on ensimmäinen suomalainen elokuva, joka on päässyt levitykseen Kiinassa. Kiinan lisäksi elokuvan levitysoikeudet on myyty 30 maahan.

Kunnianhimoinen amatöörielokuva

Vuonna 2005 julkaistu Star Wreck: In the Pirkinning on ollut poikkeuksellisen kunnianhimoinen projekti täyspitkäksi amatöörielokuvaksi. Elokuva on parodia Star Trek- ja Babylon 5-elokuvista, ja siinä on taidokkaat tietokoneella tehdyt tehosteet, jotka ovat poikkeuksellisia suomalaisissa elokuvissa. Elokuva on laitettu ladattavaksi ilmaiseksi internetistä, ja se on ladattu yli 9 miljoonaa kertaa. Tämä tekee elokuvasta yhden Suomen kansainvälisesti kaikkein aikojen katsotuimmista elokuvista. Star Wreckin seuraavat osat ovat parhaillaan tuotantovaiheessa ja niiden julkaisu on suunniteltu vuosille 2018 ja 2020.